Porilainen kaukolämpö täyttää 50 vuotta

Rakennusten lämmitys vie noin neljäsosan kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto ja Suomi onkin kaukolämmön tuotannon edelläkävijä. Kaukolämmön tuotanto on Suomessa väkilukuun suhteutettuna Pohjoismaiden suurinta. Porissa kaukolämpötoiminta alkoi vuonna 1969, kun ensimmäinen kaukolämpökohde, Porin Teatteri liitettiin 4.11.1969 kaukolämpöön. Nykyään Porissa kaukolämpöverkkoa on yhteensä 240 kilometriä. Pori Energian kaukolämmön juhlavuosi käynnistyy tulevana viikonloppuna, nimittäin sunnuntaina 3.3. vietetään Kaukon nimipäivä, joka on samalla kaukolämmön valtakunnallinen teemapäivä. 

Keskitetty lämmitysmuoto on vähentänyt merkittävästi päästöjä

Porin 10.osan ruotsalaistaloja kuvattuna 1940-luvulla ja vuonna 2019. Kaukolämpöverkon rakentaminen on vähentänyt merkittävästi pienhiukkaspäästöjä kaupungissa. Ruotsalaistaloiksi nimitettiin taloja, joita Ruotsin valtio lahjoitti suureen osaan Suomen kaupungeista vuosina 1940 ja -41 avuksi sodasta kärsineille Suomen kaupungeille. Porissa tuo alue on 10. kaupunginosassa.  Vasen kuva Satakunnan Museo, oikea kuva Tomi Glad 

Ennen kaukolämpöä useat kerrostalo- ja omakotitalokiinteistöt lämmitettiin kivihiilellä ja puulla. Edellä mainittuja polttoaineita käyttämällä ilmaan vapautui runsaasti pienhiukkaspäästöjä. Kaukolämmitys on vähentänyt merkittävästi paikallisia päästöjä ja lisää siten myös asuinympäristön viihtyvyyttä. Yhteisen ison kaukolämpöverkon rakentaminen on ollut toimitusvarma lämmitysratkaisu asiakkaille.

Rosenlewin voimalaitoksen uudistaminen mahdollisti kaukolämpötoiminnan aloittamisen Porissa

Porin kaupungin teknilliset laitokset 1967-73 -julkaisussa kerrotaan porilaisen kaukolämmön alkuvaiheista seuraavaa:

Kaukolämmityskysymys oli 60-luvun alussa useaan kertaan tutkimuskohteena Porissa, mutta eivät ne johtaneet konkreettisiin tuloksiin, koska mitään suurempaa aluerakentamista, mikä olisi tarjonnut kaukolämmitykselle parhaat edellytykset, ei Porissa esiintynyt. Vuonna 1964 kaupunginhallitus nimesi kaukolämpötoimikunnan asiaa tutkimaan. Toimikunta antoi kaukolämpökysymyksen Voima ja Polttoainetaloudellinen Yhdistys Ekonon selvitettäväksi. Tutkimus valmistui vuonna 1965 ja se osoitti, että kaukolämpötoiminta tulisi olemaan pitkällä tähtäimellä kannattavaa, mutta että ajankohta ei ollut sopiva toiminnan aloittamiselle. Kun myöhemmin kävi selville, että Rosenlew uudistaa voimalaistostaan ja se pystyisi kapasiteetillaan antamaan lämpöä kaupungille, heräsi ajatus hyödyntää tilaisuus, koska näin vältyttäisiin alkuvaiheessa lämpölaitoksen rakentamiselta. Maaliskuussa 1969 kaupunginhallitus päätti Ekonon uudemman selvityksen pohjalta lämpötoiminnan aloittamisesta ja hyväksyi samalla Rosenlewin lämpösopimuksen ja maksut. Kaukolämpötoiminta aloitettiin kahden siirrettävän lämpökeskuksen hankinnalla. Toinen lämpökeskus sijoitettiin Nortamon puistoon syöttämään lämpöä Porin teatteriin ja toinen sijoitettiin Aittaluotoon Saunakadulle syöttämään lämpöä kahdelle eri asuinkiinteistölle. Porin teatteri liitettiin kaukolämpöön 4.11.1969 ja Aittaluodon Saunakadun lämpökeskus liitettiin 15.11.1969.

Kaukolämpöverkkoa rakennettiin vuodesta 1970 alkaen noin kahden kilometrin vuosivauhtia ja vuoden 1973 loppuun mennessä kaukolämpöön oli liittynyt 38 kohdetta. Vuonna 2019 kaukolämmön asiakkaita, niin yksityisiä kuin yrityksiäkin on Porin runkoverkossa yhteensä yli 1800.  Kaukolämpöverkkoa Porissa rakennetaan kahdesta jopa neljään kilometriä vuodessa.

Kuvassa vasemmalla: Itsenäisyydenkadulla sijaitsevan, vuonna 1954 valmistuneen kerrostalon entinen koksiluukku talon edessä (ilmalämpöpumpun alla maassa näkyvä peltikannella peitetty luukku). Koksi on kivihiilestä valmistettua polttoainetta. Kuva: Helene Kaarnametsä, Porin kaupunki. 

Kuvassa oikealla: Presidentinpuistokadulla sijaitsevan kerrostalon entinen koksiluukku talon sisällä. Koksi on kivihiilestä valmistettua polttoainetta. Kuva: Suvi Rosendahl, Satakunnan Museo

 

Kaukolämpö tulevaisuudessa entistäkin ympäristöystävällisempi lämmitysmuoto

Aittaluotoon valmistuu kesällä 2020 uudistettu biopolttoainekattilalaitos, jossa yhdistetään teollisuuden prosessienergian, kaukolämmön ja sähkön tuotanto ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti. Pääosa parhaillaan rakenteilla olevan laitoksen käyttämästä biopolttoaineesta hankitaan Aittaluodon teollisuusalueelta ja polttoaineiden kuljetustarve on tuotettuun energiamäärään nähden vähäinen.

Voimalaitosinvestoinnissa Aittaluodon pääkoneiston vanhempi kattila ja turbiini korvataan uudella BFB-tyyppisellä kattilalaitoksella ja vastapaineturbiinilla. Lisäksi uuteen kattilaitokseen kytketään savukaasulauhdutin, jonka avulla polttoaineen energiasta saadaan entistä suurempi osa talteen ja polttoaineen kulutuksessa saavutetaan huomattavaa säästöä. Lauhdutuksesta saatu lämpö hyödynnetään kaukolämmöntuotannossa sekä voimalaitoksen sisäisissä prosesseissa.

 

FAKTOJA KAUKOLÄMMÖSTÄ

• Suomen yleisin lämmitysmuoto

• Porin ensimmäinen kaukolämpöön liitetty kohde oli Porin Teatteri vuonna 1969

• 50% porilaisista asuu kaukolämmitetyissä taloissa, joihin lämpö tuotetaan Aittaluodon ja Kaanaan voimalaitoksissa.

• Porissa kaukolämpö tuotetaan pääosin satakuntalaisella polttoaineilla, josta merkittävä osa on teollisuuden sivutuotteena syntyvää biopolttoainetta.  

• Porissa on kaksi kaukolämpöä tuottavaa voimalaitosta: Aittaluoto ja Kaanaa. Voimalaitoksissa kaukolämmön sivutuotteena syntyy sähköä.  Kaukolämpöjärjestelmä tuottaa sähköä sähköjärjestelmään silloin kuin sitä eniten tarvitaan eli talvipakkasilla, kun muut lämmitysmuodot sitä kuluttavat eikä aurinko ei paista.

• Pori Energialla on Porin alueella voimalaitosten lisäksi neljä runkoverkkoon kytkettyä huippu- ja varakäytössä olevaa lämpökeskusta, sekä lisäksi Pori Energia toimittaa kaiken lämmön Ulvilan kaukolämpöverkkoon.

• Pori Energialla on Porin alueella kolme kaukolämmön erillisverkkoa Reposaaressa, Noormarkussa ja Laviassa.

• Aittaluodon voimalaitoksella rakenteilla oleva biopolttoainekattilalaitos on 60 miljoonan euron investointi, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä 88 000 tonnia ja vähentää laitoksen polttoaineen tarvetta vuositasolla noin 600 rekkakuormaa vastaavalla määrällä.

• Yli 80% Harjavallan kaukolämmöstä on teollisuuden talteenottolämpöä (Pori Energia on vuokrannut pitkäaikaisella sopimuksella Harjavallan kaukolämpötoiminnan) 

• 100 % Kristiinankaupungin kaukolämmöstä on paikallista puupolttoainetta (Pori Energia vastaa kaukolämpöliiketoiminnasta Kristiinankaupungissa) 

Julkaistu 28.2.2019