Sirkka on terveellinen ja ekologinen eläinproteiini

Sirkkojen kasvattaminen ravinnoksi on ekologista ja hyväksi ihmisen terveydelle. Kuivattu sirkka sisältää 60 % proteiinia, ja siinä on loheen verrattavat rasvahapot sekä vitamiineja ja kivennäisaineita.

Teksti Katri Mäenpää. Kuvat Veera Korhonen.

Satakunnassa on noin 3 000 maatilaa, joista kolmella kasvatetaan hyönteisiä ravinnoksi. Hyönteisten syöminen on kuitenkin yhä enemmän tulevaisuutta, koska hyönteisistä saadaan eläinproteiinia paljon pienemmällä hiilijalanjäljellä kuin muista eläimistä.

– Lisäksi sirkka on ainoa eläinproteiini, jonka voi leipoa suklaakakkuun, sirkkojen kasvattaja Anne Koivuniemi nauraa.

Kotisirkat ruokitaan kerran päivässä kuivarehulla ja soseutetulla kurkulla. Kotisirkkojen ruokinnasta on tulevaisuudessa mahdollista saada entistä ympäristöystävällisempää, jos laki tulee sallimaan elintarviketeollisuuden ylijäämän ja sivuvirtojen käyttämisen sirkkojen ravintona. Anne Koivuniemen sirkkafarmilla Huittisissa kurkut haetaan lähitilalta, ja ne ovat kakkoslaatua, jota ei kauppoihin kelpuuteta. Yhdessä laatikossa asuvat täysikasvuiset kotisirkat syövät yhteensä 200–300 grammaa kurkkua päivässä. Sirkoille voi syöttää myös salaattia, tomaattia tai jotakin muuta vihannesta, jossa on nestettä. Aivan pienille poikasille ei voi antaa nestepitoista ruokaa, koska ne voivat hukkua siihen. Ravinnontarve kasvaa sirkan mukana.

Viljelijä Anne Koivuniemi on ammatiltaan ravintolakokki, ja hän kiinnostui sirkkojen kasvattamisesta niistä saatavan raaka-aineen vuoksi. Sirkat pakastetaan, kuivatetaan ja syödään sellaisenaan tai niistä tehdään jauhoa. Sirkka on äärettömän terveellinen, koska kuivattuna siinä on 60 prosenttia proteiinia. Lisäksi sirkan rasvahapot ovat hyviä ja täysin verrattavissa loheen. Sirkka sisältää myös paljon vitamiineja ja kivennäisaineita, ja sen käyttö on helppoa.

– Jauhettuna sirkan voi leipoa vaikka leipään. Näin esimerkiksi ikäihmiset voivat saada leivästä tarvitsemansa proteiinit, sirkkoja 1,5 vuotta kasvattanut Anne Koivuniemi vinkkaa.

Kotisirkka on kiitollinen kasvatettava, koska munakennojen avulla muovilaatikkoon saadaan tehtyä sen luonnollista kasvuympäristöä muistuttava tila. Sirkat viihtyvät kosteassa, pimeässä ja ahtaassa ympäristössä, joten tuotantotilan lämpötilalla on suuri merkitys. Lämpötilan pitäisi pysyä noin 28 asteessa ympäri vuoden. Sirkkojen kasvatus on ympäristöystävällistä myös siitä syystä, että sirkat eivät vaadi suurta tuotantotilaa. 15 neliömetrin tilassa pystyy kasvattamaan noin 200 kiloa sirkkaa kuukaudessa. Yhdessä laatikossa voi kasvattaa 2 000–4 000 sirkkaa, joka kuivattuna vastaa 2–3 kiloa.

Kotisirkkanaaraat munivat kolmen päivän ajan kosteaan muninta-astiaan. Munia ehtii tuossa ajassa syntyä useita tuhansia. Kolmen päivän jälkeen munat kypsyvät 14 vuorokauden ajan. Niistä syntyy pieniä, puolikkaan nuppineulanpään kokoisia pinheadeja, jotka siirtyvät kasvamaan omaan laatikkoon. Sirkka kasvaa täysi-ikäiseksi 1,5–2 kuukaudessa, ja sen elinikä on noin 3,5 kuukautta. Huittisten sirkkatilalla munivat sirkat kasvatetaan eri laatikossa, eikä niitä käytetä ravinnoksi. Yksi naarassirkka ehtii elämänsä aikana munia noin tuhat munaa. Kun sirkka vanhenee, se hävitetään pakastamalla. Pakkasessa sirkka vaipuu horrokseen, joten se on sille inhimillinen tapa kuolla.

Hyönteisistä liiketoimintaa Satakunnassa

Resurssitehokas kasvatus ja hyönteisten terveellisyys ovat Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön uuden Bugs and Brands -hankkeen taustalla. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa hyönteisiin liittyvää liiketoimintaa Satakunnassa.

– YK suosittelee, että lihansyöntiä vähennettäisiin ja tilalle saataisiin muita tuotteita. Hyönteisten kasvattaminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, koska tulevaisuudessa niiden ruokinnassa voidaan hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja. Hyönteisten kasvattaminen on myös erittäin resurssitehokasta proteiinituotantoa, yliopistonlehtori Anu Lähteenmäki-Uutela kertoo.

Lähteenmäki-Uutela myöntää, että hyönteisten kanssa on vielä pitkä matka siihen, että ne kuuluisivat oikeasti ihmisten ruokapöytiin.

– Hankkeessa tehdään samalla myös tutkimusta. Tuotteita maistatetaan markkinoilla ja muissa tapahtumissa. Tutkimme muun muassa ihmisten ilmeitä. Inhoreaktio pitää ylittää.

Hyönteisviljelyllä on Satakunnassa suuri kasvupotentiaali, mutta ensin tuotteet pitää saada kaupaksi, hän painottaa.

– Tavoitteenamme on, että tietoisuus hyönteisistä raaka-aineena kasvaisi ja pystyisimme edistämään niiden käyttöä ravintoloissa ja julkisissa keittiöissä.

Julkaistu 6.5.2019 (artikkeli julkaistu myös Virtaus 1/2019 asiakaslehdessä 23.4.2019)