Kaukaa viisasta, läheltä lämmintä

Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto

Nimestään huolimatta kaukolämpö on itse asiassa lähilämpöä. Porissa kaukolämpö tuotetaan pääosin satakuntalaisella puulla. Harjavallassa kaukolämpö on 90%:sti teollisuuden talteenottolämpöä ja Kristiinankaupungissa kaukolämpö tuotetaan lähes 100%:sti paikallisella puupolttoaineella.

Paikallisella lämmitysmuodolla on alueellisesti työllistävä vaikutus, niin suoraan kuin välillisesti esimerkiksi paikallisten sahojen kautta. Kaukolämmön keskitetty tuotanto mahdollistaa modernin ja vähäpäästöisen tuotantoteknologian käyttämisen.

Asiakkaanamme saat suureksi osaksi hiilineutraalisti tuotettua lämpöä, tuotantomme on nimittäin 94 % hiilineutraali ja tavoittelemme hiilinegatiivisuutta vuoteen 2035 mennessä! 

Porilaisen kaukolämmön alkuperä

Porin kaukolämpö tuotetaan paikallisesti kahdella voimalaitoksella, Aittaluodossa ja Kaanaassa. Kaukolämmön etuina ovat yhteistuotanto ja ympäristöystävällisyys. Samalla voimalaitoksella tuotetaan sekä sähköä että lämpöä, jolloin voimalan hyötysuhde on erillistuotantoa parempi. Ympäristönäkökulmasta yhteistuotanto säästää polttoainetta erillistuotantoon verrattuna. Voimaloissa tuotettu sähkö ja lämpö syntyvät valtaosin satakuntalaisella polttoaineella: puulla, joka hankitaan pääasiallisesti noin sadan kilometrin säteeltä Porista. 

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on tehokasta ja se vähentää päästöjä

Kaukolämmitys ja siihen kiinteästi liittyvä sähkön ja lämmön yhteistuotanto on taloudellinen ja ilman laadun kannalta hyvä tapa hoitaa kaupunkien ja taajamien energiahuoltoa. Kaukolämmitys vähentää merkittävästi paikallisia päästöjä ja lisää siten myös asuinympäristön viihtyvyyttä. 

Lähes 80 prosenttia kaukolämmön tuotannosta perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (eng. Combined Heat and Power, CHP) tarkoitetaan yleensä paikallisen lämmöntarpeen tyydyttämistä siten, että sekundäärituotteena tuotetaan sähköä joko myytäväksi sähkömarkkinoille tai omaan käyttöön. Yhteistuotanto mahdollistaa uusiutuvan energian käytön suuressa mittakaavassa mahdollisimman tehokkaasti.

Yhteistuotanto on yksi merkittävimmistä keinoista vähentää kasvihuonekaasuja, sekä terveydelle haitallisten päästöjen, kuten rikin, typen ja pienhiukkasten määrää. 

Kaukolämmön yhteistuotannon ylivoimainen energiatehokkuus ja ympäristömyötäisyys perustuvat erityisesti siihen, että kaukolämmitys hyödyntää muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa, joka syntyy sähköntuotannon yhteydessä, teollisuus- yms. prosessien jätelämpönä jne.

Maailmanlaajuisesti Suomi on lämmön ja sähkön yhteistuotannon johtava maa, ja lähes 40 prosenttia sähkön tuotannosta perustuu yhteistuotantoon (EU:n keskiarvo on noin 10 prosenttia).